Luonnonkukkien siementen keruu

Luonnonkukkien ja niittyjen suosio viherrakentamisessa ja puutarhanhoidossa on Suomessa kasvanut viime vuosina. Suomeen on esimerkiksi perustettu viime vuosina luonnonkukkien siemeniä kauppaavia yrityksiä, ja kunnat ovat lisänneet niittyjen määrää taajamissa. Luonnonkukkia ja niittyjä koskevia artikkeleita julkaistaan puutarhalehdissä yhä enemmän. Myös uhanalaisten kasvilajien siementen keräämiseen perustuvat menetelmät (etäsuojelu, avustettu leviäminen) ovat kehittyneet Suomessa viime vuosina.

 

Viimeaikaisesta suosiosta huolimatta kotimaisien luonnonkukkien siementen keräämiseen ja käsittelyyn liittyvää tietoa ei ole juurikaan julkaistu Suomessa. Kasvi- ja puutarhakirjoissa tai kasvioissa ei ole yleensä edes kuvattu luonnonkukkien siemeniä, eikä niissä ole mainintoja siementen kypsymisajoista tai sopivista siementen keruuajoista tai -menetelmistä. Kasvioissa kuvatut kasvien kukinta-ajat eivät suoraan ilmennä siementen keruukypsyyttä. Tieto luonnonkukkien siementen keräämisestä ja käsittelystä on ollut Suomessa pitkään pienen harrastaja- ja asiantuntijapiirin käytännön tekemiseen liittyvää hiljaista tietoa.

 

Villi vyöhyke -yhdistys vastaa kasvavaan tarpeeseen lisätä yleisesti saatavilla olevaa tietoa suomalaisten luonnonkukkien siementen keräämisestä. Luonnonkukkien siementen keruu voisi olla suosittu luontoharrastus siinä missä esimerkiksi marjojen tai sienten kerääminen nykyisellään ovat. Siementen kerääminen tuo kasviharrastukseen uuden vuorovaikutuksellisen näkökulman, jonka tueksi pitää tuottaa uudenlaista tietoa. Kasviharrastus on turhaan jäänyt Suomessa etäiseksi tutkailuksi ja lajien opetteluksi, vaikka kasvien kanssa voi myös toimia aktiivisessa vuorovaikutuksessa niiden siemeniä keräämällä, säilyttämällä ja kylvämällä uusiin paikkoihin.

 

Luonnonkukkien siementen keruuseen liittyvä tieto lisää kansalaisten mahdollisuuksia aiempaa monipuolisempaan kasviharrastukseen ja kehittää suomalaisten luontosuhdetta vuorovaikutteisemmaksi, käsillä tekemiseen perustuvaksi. Yhdistys nostaa esiin myös uusia menetelmiä kasvilajien suojelemiseksi, sillä yleensä kasveja suojellaan passiivisesti niiden nykyisillä esiintymillä, mutta niitä ei juurikaan yritetä saada aktiivisesti leviämään uusille paikoille.

Siementen keruuta Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen tontilta syksyllä 2017. Kuvissa myös laajat kelta-apilakasvustot alueella heinäkuussa 2017 ja luonnon raivaaminen lokakuussa 2017. Taimilaatikossa on tuoreena kerättyä kelta-apilaa kuivumassa. (Klikkaa kuvaa suuremmaksi!)