Villi vyöhyke hoitaa ketoa Tampellan alueella yhdessä asukkaiden kanssa

Villi vyöhyke -yhdistys on hoitanut Myllysaaren ketoa Tampellan alueella Tampereella järjestää vuodesta 2015 alkaen. Ketotalkoot ovat olleet avoimet kaikille kaupunkilaisille. Yhdistys on tuonut talkoita varten paikalle tarvittavat työvälineet ja virvokkeita. Tampereen kaupunki kuljettanut yhteistyössä niittojätteen pois. Talkoita on järjestetty yhteistyössä Tampereen kaupungin, Liikenneviraston, As Oy Koskenpartaan, As Oy Koskenniskan ja Viola-kodin kanssa.

Myllysaaren keto sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa Tampellan alueella Otto Gustafssonin puistossa ratapenkalla kallion päällä. Keto on perustettu vuonna 2004. Sitä ennen paikalla oli Tampellan tehtaan aikainen rakennus, joka purettiin. Rakennuksen takaa paljastui kallioseinä. Tampereen kaupunki päätti rakentaa kallion päälle ketoalueen.

Paikalle ajettiin hiekan ja hiesun sekoitusta, johon kylvetttiin kotimaisia niittykasvien siemeniä. Kedon kasvillisuuden kehittymisessä kesti 3-5 vuotta, ja alkuun paljas maa hallitsi kedon ilmettä. Myllysaaren keto onkin malliesimerkki siitä, kuinka luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta luontoa voidaan tarkoituksellisesti tuottaa asukkaiden lähelle.

Myllysaaren ketoa ei ole tähän asti hoidettu sen kaikkia mahdollisuuksia hyödyntäen. Yleensä keto niitetään koneellisesti jo heinäkuussa, vaikka niittykasvillisuuden kannalta paras niiton ajankohta olisi myöhemmin.

Tiheällä asuinalueella sijaitsevan kedon merkityksiä paikallisille asukkaille on mahdollista lisätä osallistamalla paikalliset asukkaat niityn hoitoon. Osallistavalla luonnonhoidolla voidaan vahvistaa asukkaiden suhdetta lähiympäristöönsä, vaalia luonnon monimuotoisuutta ja säästää viheralueiden hoidosta koituvia kustannuksia. Asukkaiden toteuttama luonnonhoito mahdollistaa koneellista niittoa pienipiirteisemmän hoidon, jolloin kedon monimuotoisuutta voidaan rikastaa entisestään.

LATAA TÄSTÄ MYLLYSAAREN KEDON HOITOSUUNNITELMA

Vuonna 2016 kedon vieressä rakennettiin Myllysaaren alikulkusiltaa. Työmaan takia asukkaiden ketotalkoita ei voitu järjestää. Villin vyöhykkeen jäsenet kuitenkin kävivät kitkemässä kedolta pietaryrtit ja raivaamassa puiden taimet. Ahdekaunokit ja muut ketokasvit jätettiin talventörröttäjiksi.

Vuonna 2017 rakennustyömaa kedon vieressä esti edelleen asukastalkoiden järjestämisen. Kävimme niittämässä kedolta pietaryrtit ja raivaamassa puiden taimet. Talventörröttäjiä jätettiin runsaasti. Metsänätkelmä oli vuonna 2016 niittämättömällä kedon osalla vallannut ahdekaunokit ja muut ketokasvit. Metsänätkelmän siemeniä riitti runsaasti kerättävksi.

Kaksi vuotta kestäneen Myllysaaren siltatyömaan takia kedon itäosa jouduttiin rakentamaan uudestaan. Kylvimme uudelle osalle kelta-apilan, ketotuulenlennon, neidonkielen, idänkeulankärjen, ukontulikukan, kissankäpälän, tervakukan, puna-ailakin, keltasauramon, ketoneilikan, nuokkukohokin, metsänätkelmän, keltamaiteen ja masmalon siemeniä.

Asukastalkoita ei saatu järjestettyä tänä vuonna, joten kävimme niittämässä kedon yhdistyksen omalla porukalla. Peltosauniot, pietaryrtit ja pujot kitkettiin juurineen kedon uudelta osalta, jotta ne eivät kilpaile harvinaisempien kasvilajien kanssa.