Sissiniityt

Kaupunkisissit ja omatoiminen luonnonhoito

 

Suomen nykyisten kaupunkien ympäristö ei ylläpidä luonnon monimuotoisuutta kaikkien mahdollisuuksiensa mukaan. Rakennettujen alueiden lomaan jää vyöhykkeitä, joiden ympäristöä voisi kehittää monimuotoisemmaksi. Myös rakennettujen viheralueiden kuten puistojen luonto voisi olla nykyistä monipuolisempaa.

 

Kaupunkirakenne on täynnä vapaita paikkoja ja pintoja, jotka mahdollistavat kasvillisuuden leviämisen esimerkiksi siemeniä kylvämällä tai taimia istuttamalla. Vaikka kaupunkirakenteessa on paljon sinne tuotuja ja itsestään levinneitä kasveja, lajisto voisi olla merkittävästi nykyistä monipuolisempaa. Kasvillisuuden omatoiminen kehittäminen näillä alueilla ei haittaa niiden alkuperäistä käyttötarkoista. Sen sijaan siementen kylväminen ja taimien istuttaminen rikastavat elämää luonnon ja kaupunkilaisten näkökulmasta.

 

Kaupungit ovat Suomessa pitkälle ylhäältä alas -suuntaisesti hallinnoituja ja suunniteltuja. Yksittäisillä kaupunkilaisilla ei ole juurikaan mahdollisuuksia päästä tekemään kaupunkiympäristöä omin käsin ilman omaa pihamaata. Kaupunkisissien toiminta tuottaa uudenlaista kasvien leviämisen dynamiikkaa.

 

Kaupunkisissit levittävät kaupunkirakenteeseen sellaisia kasveja, jotka rikastavat kaupunkien luontoa. Samalla kaupunkilaiset osallistuvat uudenlaisella omaehtoisella tavalla kaupunkiympäristön konkreettiseen kehittämiseen.

 

Villi vyöhyke etsii tapoja, joiden avulla kaupunkilaiset voivat osallistua omatoimisesti kaupunkiympäristön kehittämiseen. Sen sijaan että kaupungit ovat tekemisen kulisseja, niistä tulee tekemisen kohteita. Uusien menetelmien myötä kaupunkien luonto monipuolistuu, maisemakuva rikastuu ja syntyy uusia toimintamalleja.

 

Guerrilla gardening -tyyppisen toiminnan seurauksena yhdistys tuottaa uudenlaisia urbaaneja ekosysteemejä. Niiden vaikutuksesta luonto rikastuu kaupunkilaisille merkityksellisellä tavalla.

 

Kansainvälisesti kaupunkien omatoimiseen veherryttämiseen liittyvää toiminta kutsutaan termillä 'guerrilla gardening'. Koska kasvillisuuteen ja sääolosuhteisiin liittyvä luonto on paikallista, ei ulkomailla kehitettyjä käytäntöjä tai tuotteita voi suoraan soveltaa Suomeen. Esimerkiksi Suomen kaupunkeihin sopivia siemenpommeja (seed bombs) ei ole vielä kaupallistettu, vaikka ne ovat melko yleisiä monissa muissa maissa.

 

Villin vyöhykkeen jäsenet ovat viime vuosina perustaneet useita pienialaisia sissiniittyjä ja muita kasvustoja erityisesti Tampereen kaupungin alueella. Yhdistyksen jäsenet ovat myös yhteistyössä Suomen Niittysiemen Oy:n kanssa kehittäneet yrityksen valikoimiin tuotteen Kaupunkisissin siemenpussi.

Omatoimiset kaupunkiniityt

 

Suomalaisen niittyluonnon näkökulma korostuu yhdistyksen toiminnassa. Yhdistys harrastaa "ketosisseilyä" ja perustaa kaupunkeihin "sissiniittyjä". Suomalaisella niittyluonnolla ei mene nykyään hyvin. Perinteisten niittyjen määrä on vähentynyt yli 90 prosenttia 1950-luvulta nykypäivään, ja siksi myös yli 90 prosenttia perinnebiotooppien luontotyypeistä on arvioitu äärimmäisen tai erittäin uhanalaisiksi.

 

Koska perinteisten niittyjen hoidon järjestäminen ei ole ollut riittävää, tulee kehittää uudenlaisia käytäntöjä niittyluonnon ylläpitämiseksi. Samalla niittyluonnon hoito on mahdollista kytkeä osaksi kansalaisten nykypäivän elämää.

 

Tulevaisuudessa niittyjen ei ole välttämätöntä kytkeytyä toiminnanharjoittamiseen maaseudulla, vaan niittyluonto voi olla läsnä myös kaupunkien arjessa. Samalla kun niittyjä kehitetään kaupungeissa, korostuvat niittyjen viihtyvyys- ja kauneusarvot sekä terveyshyödyt, kun niittyjen lähistöllä asuu suuri määrä ihmisiä.

 

Yhdistys selvittää toiminnassaan, miten suomalaisia niittykasveja voidaan vaalia guerrilla gardening -tyyppisessä toiminnassa kylvämällä siemeniä erilaisiin paikkoihin kaupungeissa. Yhdistys käyttää pääosin sellaisia kasvilajeja, jotka ovat sopeutuneet Suomen luontoon, ovat levinneisyysalueensa alkuperäistä lajistoa, eivätkä aiheuta haitallisten vieraslajien vaaraa tai uhkaa sellaisia lajeja, jotka ovat harvinaistumassa tai uhanalaistumassa.

 

Toiminta kohdentuu mahdollisimman helposti toteutettavaan niittyjen perustamiseen. Siten yhdistys kehittää menetelmiä, joissa maata ei tarvitse muokata eikä kasvillisuutta hoitaa siemenien levittämisen jälkeen.Yhdistys kehittää kaupunkiympäristöihin sopivia siemenseoksia, jotka soveltuvat kaupungeista löytyviin pintoihin ja paikkoihin sellaisenaan ilman muita toimenpiteitä.

Sissiniitty Kalle Päätalon monumentin edustalla Tampereella kesällä 2019

Sissiniittyjä kaupungissa Tampereella kesällä 2019

Sissiniittyjä meluvalleilla ja teiden pientareilla Tampereella kesällä 2019

Tampereen ylliopiston viereisen sissiniityn kukintaa kesäkuussa 2019

Musta-apiloiden ja hirvenkellon istutuksia Tampereen yliopiston viereiselle sissiniitylle kesällä 2019

Auringonkukkien kylvöjä ja kasvua Kaupissa Tampereella 2018. Kasvualusta on karu, ja kesä oli kuuma ja kuiva, joten kukkien kasvu jäi lyhyeksi.

Niittoa, kurtturuusun raivausta ja laikutusta Tampereen yliopiston sissiniityllä lokakuussa 2018

Nuokkukohokkien ja muiden taimien istutuksia Tampereen yliopiston sissiniitylle elokuussa 2018

Sissiniittyjen kukintaa 2017

Tampereen yliopiston sissiniityn kukintaa, kylvöjä ja istutuksia 2017

Kukkasipuleiden istuttamista Työnpuistoon syksyllä 2017

Teiskontien auringonkukkien kylvö joulukuussa 2015 ja kukat elokuussa 2016

Ketosisseilyä lokakuussa 2015

Villi vyöhyke kylvi Tampereen seudulle 15 sissiniittyä. Osa kylvöistä oli vanhojen niittyjen lajiston vahvistamista ja monipuolistamista, osa kylvettiin uusille paikoille. Uusien sissiniittyjen kehittyminen vie 2-4 vuotta, ja niitä pitää vahvistaa lisäkylvöillä toisena vuotena. Sissiniityt perustettiin pääosin teiden pientareille sellaisiin paikkoihin, joissa on paljon ohikulkijoita.

Messukylänkadun sissiniitty kesäkuun 2015 puolessa välissä (mäkitervakot, päivänkakkarat aloittelevat kukintaa) ja kesäkuun lopussa (neidonkielet, päivänkakkarat)

Palatsinraitin sissiniitty kesäkuun 2015 alussa (puna-ailakit) ja kesäkuun lopussa (mm. nurmikohokit aloittelevat kukintaa)

Palatsinraitin sillan sissiniitty kesäkuun 2015 alussa (puna-ailakit) ja kesäkuun lopussa (mäkitervakot ja päivänkakkarat)

Yliopiston sissiniitty kesäkuun 2015 puolessa välissä ja kesäkuun lopussa

Sarankulman vanhan radanpohjan sissiniitty (kylvetty: mäkitervakko ja nuokkukarhianen) 2015

Ojatien sissiniitty Sarankulmassa 2015

Ailakkigraffiteja Tampereen rautatieaseman edustalla risteyksessä 2015

Sissiniittyjä ja ketosisseilyä 2012 – 2014

Sissiniittyjä kesällä 2021