Kaupunkisissit ja omatoiminen luonnonhoito
Suomen nykyisten kaupunkien ympäristö ei ylläpidä luonnon monimuotoisuutta kaikkien mahdollisuuksiensa mukaan. Rakennettujen alueiden lomaan jää vyöhykkeitä, joiden ympäristöä voisi kehittää monimuotoisemmaksi. Myös rakennettujen viheralueiden kuten puistojen luonto voisi olla nykyistä monipuolisempaa.
Kaupunkirakenne on täynnä vapaita paikkoja ja pintoja, jotka mahdollistavat kasvillisuuden leviämisen esimerkiksi siemeniä kylvämällä tai taimia istuttamalla. Vaikka kaupunkirakenteessa on paljon sinne tuotuja ja itsestään levinneitä kasveja, lajisto voisi olla merkittävästi nykyistä monipuolisempaa. Kasvillisuuden omatoiminen kehittäminen näillä alueilla ei haittaa niiden alkuperäistä käyttötarkoista. Sen sijaan siementen kylväminen ja taimien istuttaminen rikastavat elämää luonnon ja kaupunkilaisten näkökulmasta.
Kaupungit ovat Suomessa pitkälle ylhäältä alas -suuntaisesti hallinnoituja ja suunniteltuja. Yksittäisillä kaupunkilaisilla ei ole juurikaan mahdollisuuksia päästä tekemään kaupunkiympäristöä omin käsin ilman omaa pihamaata. Kaupunkisissien toiminta tuottaa uudenlaista kasvien leviämisen dynamiikkaa.
Kaupunkisissit levittävät kaupunkirakenteeseen sellaisia kasveja, jotka rikastavat kaupunkien luontoa. Samalla kaupunkilaiset osallistuvat uudenlaisella omaehtoisella tavalla kaupunkiympäristön konkreettiseen kehittämiseen.
Villi vyöhyke etsii tapoja, joiden avulla kaupunkilaiset voivat osallistua omatoimisesti kaupunkiympäristön kehittämiseen. Sen sijaan että kaupungit ovat tekemisen kulisseja, niistä tulee tekemisen kohteita. Uusien menetelmien myötä kaupunkien luonto monipuolistuu, maisemakuva rikastuu ja syntyy uusia toimintamalleja.
Guerrilla gardening -tyyppisen toiminnan seurauksena yhdistys tuottaa uudenlaisia urbaaneja ekosysteemejä. Niiden vaikutuksesta luonto rikastuu kaupunkilaisille merkityksellisellä tavalla.
Kansainvälisesti kaupunkien omatoimiseen veherryttämiseen liittyvää toiminta kutsutaan termillä 'guerrilla gardening'. Koska kasvillisuuteen ja sääolosuhteisiin liittyvä luonto on paikallista, ei ulkomailla kehitettyjä käytäntöjä tai tuotteita voi suoraan soveltaa Suomeen. Esimerkiksi Suomen kaupunkeihin sopivia siemenpommeja (seed bombs) ei ole vielä kaupallistettu, vaikka ne ovat melko yleisiä monissa muissa maissa.
Villin vyöhykkeen jäsenet ovat viime vuosina perustaneet useita pienialaisia sissiniittyjä ja muita kasvustoja erityisesti Tampereen kaupungin alueella. Yhdistyksen jäsenet ovat myös yhteistyössä Suomen Niittysiemen Oy:n kanssa kehittäneet yrityksen valikoimiin tuotteen Kaupunkisissin siemenpussi.