Kaupunkien ulkokentät harjukasvien korvaavina elinympäristöinä

Villi vyöhyke -yhdistys kokeilee, voisivatko harjukasvit pärjätä kaupunkien ulkoliikuntapaikoilla ja löytää niistä uudenlaisen elinympäristön.

 

Harjukasvit ovat alkuperäisillä kasvupaikoillaan harvinaistuneet harjujen umpeenkasvun ja soranoton seurauksena. Ulkokentät voisivat olla harjukasveille niin sanottuja korvaavia elinympäristöjä, joille ne eivät kuitenkaan pysty leviämään ilman apua.

 

Ulkoliikuntapaikkojen kasvualustat ovat samantapaisia, kuin joilta harjukasveja on löydetty. Kokemuksien mukaan harjukasvit pärjäävät ihmistoiminnan tuottamilla sepeli-, hiekka- ja sorapinnoilla, joita löytyy esimerkiksi sorakuopilta, ratapihoilta ja tienvarsilta. Harjukasvia tunturikurjenhernettä kasvaa myös Tampereella Pellervon koulun liikuntakentän reunoilla (ks. otsikkokuva ylhäällä), jonne se on mahdollisesti levinnyt maansiirtojen mukana maaperän siemenpankissa.

 

Ulkoliikuntapaikkojen toiminnan ja kasvillisuuden kulumisen odotetaan hyödyttävän harjukasveja. Alkuperäisillä kasvupaikoillaan jyrkillä harjurinteillä kasvilajit ovat tottuneet maanpinnan kulumiseen ja hyötyvät siitä kilpailussa muiden kasvilajien kanssa. Harjukasvit eivät haittaa kenttien käyttöä.

 

Kylvämme kohteille muun muassa keltamaitetta, kissankäpälää, masmaloa, tunturikurjenhernettä, idänkeulankärkeä, mäkitervakkoa ja isomaksaruohoa. Kylvämme siemenet kohteilla sellaisille paikoille, joilla on muutoinkin kasvillisuutta jossain määrin. Kylvettyjä paikkoja ovat esimerkiksi kenttien reunat ja aitojen ympärystöt.

 

Kylvämme joillekin kohteille myös kelta-apilaa vaikka se ei ole varsinainen harjukasvi. Ulkokentät voisivat sopia korvaavaksi elinympäristöksi myös uhanalaisuudeltaan silmälläpidettävälle (NT) kelta-apilalle.

 

Vuonna 2017 kylvimme harjukasvien siemeniä kolmelle eri ulkokentälle Tampereella. Kohteet sijaitsevat Kaukajärven ja Annalan kaupunginosissa. Kohteita lisätään myöhemmin. Kylvettyjen alueiden kehittymistä seurataan vuosittain.

 

Hankkeen kylvöt toteutetaan omatoimisesti niin sanottuina sissikylvöinä. Siten projektissa kokeillaan myös, miten fyysisen ympäristön muuttaminen kaupungissa ja tutkiva toiminta on mahdollista toteuttaa virallisesta hallinnosta välittämättä.

Kuvia kylvöistä syksyllä 2017