Pönttö_502

22 Hel Mitä linnunpönttö tarkoittaa?

Linnunpöntöt ovat esimerkki luonnonsuojelun käytännöstä, joihin liittyy monia perinteiselle luonnonsuojelulle epätyypillisiä mutta ihanteellisia näkökulmia. Niistä voisi ottaa laajemmin oppia luonnonsuojelun tulevaisuutta ajatellen. Linnunpöntöt ovat tuttuja kaikille ja siten niiden kautta luonnonsuojelun uudet mahdollisuudet on helppo ymmärtää.

”Luonnonsuojelu voi olla arkipäiväinen maan tapa”

Vaikka linnunpönttöjä ei yleensä mielletä luonnonsuojeluksi, ne ovat sitä mitä merkittävimmällä tavalla. Linnunpönttöjen ripustaminen on niin vakiintunut käytäntö, että epäilemättä kovin moni pihapuuhunsa linnunpönttöjä asentanut henkilö ei ajattele olevansa luonnonsuojelija samaan tapaan kuin vaikkapa viimeisiä aarniometsiä puolustavat maihinnousutakkiset aktivistit. Linnunpönttöjen ripustaminen on normalisoitunut maan tapa, jota harrastavat niin kaupunkien kuin maaseudun ihmiset ideologiaan ja poliittiseen näkemykseen riippumatta.

”Luonnonsuojelun ei tarvitse olla luonnonmukaista tai luonnollista”

Linnunpöntöt eroavat geometrialtaan silmiinpistävästi muista luontoon liittyvistä asioista metsässä, johon ne on ripustettu. Linnunpöntöt ovat muotonsa puolesta ja nimensä mukaisesti sylinterimäisiä pönttöjä, eikä sen muotoisia kappaleita luonnosta löydy luontaisesti. Linnunpöntöt eroavat myös lintujen itse rakentamista pesistä. Silti ne kelpaavat linnuille kernaasti.

”Teknologia pelastaa luonnon”

Linnunpöntöt ovat ihmisten tuottama tekninen ratkaisu luonnonsuojeluun. Yleensä tekniikkaa ei ole nähty ratkaisuksi luonnonsuojeluun vaan usein teknologinen kehitys erilaisine sivuvaikutuksineen on koettu luonnonsuojelun vastakohdaksi. Se on helppo ymmärtää, koska teknologinen ja siitä seurannut teollinen kehitys on mahdollistanut luonnon voimaperäisen käytön ja samalla aiheuttanut merkittävää ympäristön heikentymistä.

”Luonto ja kulttuuri ovat yhtä”

Linnunpöntöt ovat oppikirjaesimerkki luonnon hybridisyydestä: ihmisen ja luonnon rytmit sulautuvat toisiinsa ja vieläpä onnistuneesti toisiaan tukevalla tavalla. Linnunpönttö on samaan aikaan villiä ja kesyä sekä hallitsematonta ja hallittua luontoa. Linnunpönttö on sekä luonnollista luontoa että keinotekoinen artefakti. Pöntöt osoittavat, että rajanveto luonnon ja kulttuurin välillä on hyödytön, kun etsitään toimivia ratkaisuja luonnon auttamiseksi. Dikotomiset, toisiaan poissulkevat jaottelut luonnolliseen ja keinotekoiseen, luontoon ja kulttuuriin sekä luonnon muodostumiin ja ihmisen rakennelmiin ovat linnunpönttöjen kohdalla täysin hedelmättömiä.

”Ihminen voi myötäelää luonnon kanssa”

Linnunpöntöt ovat oppikirjaesimerkki luonnonsuojelun tavasta, jossa suojelu yhdistetään luonnon omiin muutosprosesseihin. Totunnaisesti luonnonsuojelu mielletään sen sijaan luonnon nykytilan säilyttämiseksi ja eristämiseksi ihmistoiminnalta. Linnunpönttö on kuitenkin mitä suorimmalla tavalla luonnon rytmeihin kajoamista. Mahdollistamalla lintujen pesinnän ja poikasten syntymisen, pöntön ripustaja luo maailmaan luontoa, jota ei ollut aiemmin olemassa. Toisin sanoen linnunpöntöt ovat luonnon luomisen teknologiaa.

On eittämätön fakta, että ilman pönttöjä Suomen linnusto olisi erilainen kuin nyt, ja luultavasti se olisi huomattavasti heikommassa tilassa. Monien lintulajien ja etenkin paikallisten populaatioiden kannalta olisi katastrofi, jos linnunpönttöjen ripustaminen lopetettaisiin. Pönttöjä tarvitaan kompensoimaan tehometsätalouden aiheuttama luonnollisten pesimäpaikkojen kuten lahopuun määrän väheneminen.

”Myös tavanomaista luontoa pitää suojella”

Linnunpöntöt avaavat tärkeän näkökulman luonnonsuojeluun: uhanalaisen ja harvinaisen luonnon suojelemisen lisäksi myös tavanomaista luontoa voi auttaa. Useimmat linnunpöntöissä pesivät linnut eivät ole harvinaisia, mutta silti pönttöharrastus on luonnon kannalta myönteinen asia. Linnunpönttöjen avulla luonnoltaan heikentyneitä elinympäristöjä voidaan monimuotoistaa. Maailma on täynnä ihmisen aiheuttamia luontoköyhiä paikkoja, jotka voisi rikastaa tuottamalla niihin uutta luontoa.

”Luonnonsuojelun voi standardoida”

Luonnonsuojelu mielletään yleensä erikoisosaamista vaativaksi asiantuntijatyöksi, jota ei voi ymmärtää ilman syvällistä ekologista tietämystä. Tämä on harmillisen pitkälle totta ja siitä syystä luonnonsuojelu on jäänyt monille kansalaisille etäiseksi. Linnunpöntöt käyttö- ja valmistusohjeineen ovat kuitenkin standardeja, joiden avulla maallikko voi kanavoida asiantuntijatasoista tietoa käytännön luonnonsuojelutyöhön. Pöntön ripustajan ei tarvitse edes osata tunnistaa sitä lintulajia, joka pöntössä pesii.

”Luonnon ekologiat ja ihmisen teknologiat hitsautuvat toisiinsa saumattomasti”

Eri lintulajit ovat anatomialtaan ja ekologialtaan erilaisia ja niin ovat myös niiden pesäpaikat, ihmisten rakentamat pöntöt mukaan lukien. Eri lintulajien erilaiset anatomiat ja ekologiat kuvastuvat pönttövalikoimassa. Erilaisia pönttömalleja on kymmenittäin, niiden mittojen ja muotojen vaihdellen niille tarkoitettujen lintulajien mukaan. Suuntaa-antavasti pienten lintujen pöntöt ovat yleensä pienempiä ja suurempien lintujen pöntöt suurempia. Sylinterin mallisen pyöreäaukkoisen peruspöntön lisäksi pönttö voi olla muun muassa avoin puulaatikko tai pesälauta (pääskyt), edestä matalareunainen laatikko (koskikara), takaseinältään avoin, kahden kiipeämisaukon omaava pönttö (puukiipijä), pesälautta (kuikat ja kaakkurit) tai pesälava (päiväpetolinnut).

”Luontoa ja ihmistä voi lähentää”

Linnunpöntöt lähentävät luontoa ja ihmisiä. Suurin osa linnunpöntöistä sijaitsee asutuksen lähellä – pihoissa, puutarhoissa ja mökkitonteilla. Pöntön voi ripustaa asunnon lähelle ja tarkkailla lintujen elämää läheltä ja oman arjen yhteydessä ilman erillistä luontoretkeä. Pönttöjen rinnalla ripustaja voi harrastaa paljon muutakin lintuihin liittyvää toimintaa: lintujen ruokkimista, bongausta, lintulajien tunnistamista ja opettelua sekä vaikkapa lintujen rengastamista. Linnunpöntön ripustaminen ei ole ihmiseltä pois, vaan pöntöt ovat loistava esimerkki siitä, että luonto ja ihmiset mahtuvat samoille alueille rinnakkain.

 ”Luonnonsuojelu on yhteiskunnallisesti toimeliasta”

Sen lisäksi, että oman kotitarvepöntön voi nikkaroida itse, sen voi ostaa valmiina. Linnunpönttö voi siis olla kaupallinen tuote, jollaisia luonnonsuojelussa on harvemmin. Peruspönttöjä myydään useimmissa puutarha- ja rautakaupassa. Yrityksien lisäksi linnunpönttöjä valmistavat myyntiin tai ilmaiseksi luovutettavaksi esimerkiksi luonnonsuojelu- ja metsästysyhdistykset sekä sokeiden ja eläkeläisten yhteisöt tai psykiatrisessa kuntoutuksessa olevat henkilöt. Eri tilaisuuksissa järjestetään pönttöjen valmistustalkoita ja työpajoja.

”Luonnonsuojelussa on kehityksen mahdollisuuksia”

Vaikka linnunpönttö on raaka-aineiltaan yksinkertainen keksintö, niihin on ryhdytty uusien teknologisten keksintöjen myötä yhdistämään esimerkiksi infrapunakameroita, web-kameroita ja mikrofoneja. Eri luontoharrastuksista etenkin lintuharrastuksella menee tällä hetkellä lujaa ja lintuharrastajien määrät ovat lisääntyneet viime vuosina nopeaa vauhtia. Tästä syystä pönttöjen kehittämisellä ja tuotteistamisella on myös markkinataloudellisia mahdollisuuksia. Toisinaan muotoilijat ovat suunnitelleet design-linnunpönttöjä, mutta kansallinen läpimurto on vielä tekemättä.

”Luonnolle haitallisesta toiminnasta voi tulla hyödyllistä”

Linnunpöntöt ovat keksintönä peräisin Intiasta. Eurooppaan pöntöt saapuivat 1700-luvulla. Pohjolassa pönttöjä ripustettiin munien keruun takia, aluksi lähinnä telkälle ja isokoskelolle. Pöntöt helpottivat munien keruuta ihmisten ravinnoksi. Myöhemmin välineellinen näkökulma on jäänyt pois ja linnunpönttöjä on ryhdytty ripustamaan lintuystävillemme niiden itsensä takia. Voisiko samanlaisia mahdollisuuksia uudenlaisiin luonnonsuojelun tekniikoihin oppia myös muista luontoon liittyvistä käytännöistä, kuten esimerkiksi metsänhoidosta, maataloudesta, riistanhoidosta, puutarhanhoidosta tai viherrakentamisesta?

 

Pönttö_501