Luonnonhoito | Villi Vyöhyke ry Wild Zone NGO

Villi vyöhyke kunnosti Vaasantien ketoaluetta

Kuvareportaasi 15.-16.11.2014

Villi vyöhyke raivasi puustoa tienvarsikedolta Vaasantien varressa Ylöjärven Metsäkylässä. Ketoalue oli umpeenkasvanut. Tiheitä männiköitä avarrettiin, jotta auringonvalo saavuttaisi paremmin pohjakerroksen harju- ja ketokasvit.

Samalla avattiin sammaloitunutta pinta-maata ja poistettiin neulaskariketta, jotta pohjakerroksen kasvit saavat enemmän tilaa. Avatuille alueille kylvettiin harju- ja ketokasvien siemeniä.

Työt tehtiin talkoovoimin ja ne toteutettiin kahden päivän aikana. Hanke jatkuu seuraavina vuosina. Hankesuunnitelman voit lukea tästä linkistä.

Kuvia Vaasantien ketoalueen luonnonhoitotöistä (klikkaa kuvaa suuremmaksi):

: Juha raivaa puustoa moottorisahalla.

: Olli poistaa lehtipuita ketoalueelta. Niiden lehtikarike on harju- ja ketokasveille haitallista.

: Kalle maisemoi raivatut männyt läheisen voimajohdon alle.

: Yhdistys raivasi alueelle neljä avointa ”taskuketoa”.

: Kannot muistuttavat tiheästä ja pimeästä männiköstä, joka oli alueella ennen raivausta.

: Tero viimeistelee raivatun alueen.

: Joakim ja Aurora poistavat sammalta soran päältä.

: Alueelle kylvettiin itse kerättyjä (kuvassa) ja ostettuja niittysiemeniä.

: Jere kylvää ketokasvien siemeniä rikotulle pintamaalle.

Maaperän siemenpankkia avattiin hajuheinälle

Kuvareportaasi 4.9.2014

NCC Roads Oy ja Villi vyöhyke avasivat maaperän siemenpankkia Nokian Juhansuolla. Hajuheinä on nähty alueella viimeksi vuonna 1999, ja sen jälkeen se on hävinnyt. Maaperän avaamisen toivotaan aktivoivan siemenpankissa mahdollisesti säilyneet itämiskykyiset siemenet. Hankkeen suunnitelman voit lukea tästä linkistä.

Hajuheinän siemenpankkia on aiemmin yritetty aktivoida Ruotsissa, mutta kokeiluista ei ole vielä tuloksia. Hanke on Suomessa ainutlaatuinen. Alueelle perustettiin seitsemän koealaa, joiden kehittymistä seurataan. Osa koealoista sijaitsee kivikkoisissa louhikoissa, osa tuoreessa kangasmetsässä. Hankkeen luonnonhoitoa jatketaan vuonna 2015.

Kuvia hajuheinän siemenpankin avaamisesta (klikkaa kuvaa suuremmaksi):

: NCC:n Olli Thilman avaa maaperän siemenpankkia poistamalla kasvillisuutta pinnasta.

: NCC:n Jan Hagmark ja Olli heittävät pintamaata sivuun koealalta.

: Villin vyöhykkeen Joakim Suvanto nostaa maannosta hakulla kivikossa.

: Koska maannos kivikossa on ohutta, käännettiin se toistepäin.

: NCC:n Karoliina Jokela avaa tuoreen kankaan siemenpankkia teräsharavalla.

: Villin vyöhykkeen Juha Lehmusnotko kaulaa koivuja kuorimaraudalla. Koivut kuolevat lähiaikoina

: Villin vyöhykkeen Jere Nieminen kaulaa koivuja vesurilla.

: Villin vyöhykkeen Juha merkitsi koealat maastoon.

: Koealojen kehittymistä seurataan vuosittain.

Palaneet hirret ruokkivat luonnon monimuotoisuutta

Kuvareportaasi 3.10.2013 ja 19.10.2013

Villi vyöhyke siirsi palaneita hirsiä metsään lahoamaan Nokialla. Yhdistys sai hirret käyttöönsä palaneen huvilan omistajalta.

Vanhojen ja lahoavien hirsirakennusten on yleisesti todettu kelpaavan useille vanhan metsän lajeille, mutta palaneiden hirsien vaikutuksista ei ole juurikaan tietoa.

Ensimmäinen erä hirsiä siirrettiin metsään veneellä. Palanut huvila ja siirtojen kohteena ollut kangasmetsä sijaitsivat rannalla. Kohteella oli lahopuuta ennestään. Toinen erä siirrettiin pakettiautolla kuivaan kangasmetsään Nokialla.

Yhdistys seuraa hiiltyneiden hirsien luontovaikutuksia ja jatkaa kokeiluita palaneen puuaineksen käytöstä monimuotoisuuden kehittämisessä. Palaneet hirret ovat yleensä jätettä, mutta luonnonsuojelun näkökulmasta ne voivat olla myös arvokasta raaka-ainetta.

Kuvia hiiltyneistä hirsistä (klikkaa kuvaa suuremmaksi):

: Palaneessa huvilassa on runsaasti luonnolle kelpaavaa hiiltynyttä puumateriaalia

: Raivauksen ja hävittämisen sijaan palanut aines kannattaa siirtää luontoon.

: Vene osoittautui hyväksi keinoksi siirtää hirret kohteelle.

: Hirret sidottiin veneen perään köydellä.

: Toisessa erässä hirsiä siirrettiin pakettiautolla

: Hiiltyneet hirret olivat palaneet poikki, ja siten ne mahtuivat autoon hyvin.

: Hirret maisemoitiin kuivaan kangasmetsään.

: Villi vyöhyke seuraa hirsille mahdollisesti saapuvaa lajistoa tulevaisuudessa.

: Palaneet hirret ovat yleensä jätettä, mutta luonnonsuojelussa ne voivat olla arvokasta raaka-ainetta.

Rukkamäenpuistoon tulee virnaniitty

Kuvareportaasi 25.9.2013

Villi vyöhyke perusti yhdessä talkooväen, ProAgrian, Tampereen kaupungin ja Suomen Niittysiemen Oy:n kanssa Peltolammin Rukkamäenpuistoon virnaniityn.

Alueelle kylvettiin aitovirnan, hiirenvirnan ja niittynätkelmän siemeniä. Kasvit ovat harvinaisen virnasinisiiven toukan ravintokasveja. Virnasinisiipiä on havaittu lähialueilla ja ne voivat mahdollisesti levitä myös uudelle niitylle.

Virnaniitty on osa Rukkamäenpuiston hoitosuunnitelmaa ja alueella on kokeiltu viime kesänä lampaiden laidunnusta. Villi vyöhyke seuraa virnaniityn kehittymistä.

Kuvia virnaniityn perustamisesta (klikkaa kuvaa suuremmaksi):

: Tero Tähtinen ja Joakim Nyman huhkivat niityllä. Kylvölaikkuja tehtiin yhteensä 25 kappaletta.

: Ari Nieminen lapioi tilaa virnoille.

: Terttu Koskela tasoittaa maata.

: ProAgrian Riikka Söyrinki siirtää ruohomättään pois niityltä.

: Aitovirnan siemeniä.

: Juha Lehmusnotko kylvää hiirenvirnan siemeniä.

: Juha Lehmusnotko ja Ari Nieminen kylvävät virnojen siemeniä.

: Jere Nieminen merkitsee kylvöpaikat kartalle.

: Kuuma mehu lämmitti talkooväkeä.

Villi vyöhyke monipuolistaa tienpientareiden luontoa

Kuvareportaasi 8.9.2013

Villi vyöhyke kokeilee umpeenkasvaneiden tienpientareiden muuntamista niityiksi ja kedoiksi. Yhdistys perusti kaksi ketoa Nokian moottoritien noin viisi vuotta sitten rakennettuun monitasoliittymään. Kohteet valittiin yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.

Yhdistys rakensi liittymäalueelle kaksi niittyä. Molemmat kohteet olivat jyrkähköjä laidealueita ja ne sijaitsivat liittymän etelärinteillä. Molemmilla kohteilla oli jonkin verran niille luontaisesti levinnyttä kasvillisuutta, mutta myös sorapintaisia kohtia, joilla ei kasvanut mitään.

Yhdistys kylvi niittysiemeniä molemmille kohteille. Toisella kohteella kasvillisuutta poistettiin ja maan pintaa rikottiin. Villi vyöhyke jatkaa kohteiden hoitoa ja seuraa, millä menetelmillä niittyjä kannattaa perustaa kasvillisuuden valtaamille tienpientareille.

Kuvia niittyjen perustamisesta monitasoliittymään (klikkaa kuvaa suuremmaksi):

: Kalle Hermansson ja Juha Lehmusnotko poistavat vanhaa kasvillisuutta pistolapioilla ja teräsharavalla.

: Joakim Nyman kuokkii heinämättäitä tienpientareelta, jotta niittysiemenet saavat paremmin tilaa.

: Pistolapio osoittautui hyväksi työkaluksi noin viisi vuotta vanhan kasvillisuuden poistoon.

: Ennen siementen kylvöä Tero Piirainen, Joakim Nyman ja Juha Lehmusnotko haravoivat irrotetut kasvipaakut pois.

: Villi vyöhyke on kerännyt muun muassa mäkitervakon, pikkutervakon, päivänkakkaran, ukontulikukan, neidonkielen, ketoneilikan, metsänätkelmän ja nurmikohokin siemeniä. Kaikkia kasveja kylvettiin Nokian monitasoliittymän kohteille.

: Tero Piirainen kylvää erikoisseosta kohteelle, jonka pintaa ei muokattu, koska sen kasvipeite oli rikkonaista valmiiksi.

: Kalle Hermansson viskaa mäkitervakon ja metsänätkelmän siemeniä avoimille alueille.

: Tero Piirainen kylvää niittysiemeniä muokatulle maalle.

Villi vyöhyke siirsi kasveja harvinaisen perhosen avuksi

Kuvareportaasi 27.6.2013

Villi vyöhyke siirsi keltamaite -kasveja turvaan sorakuopalta Pälkäneeltä, jossa soranotto ja kallion louhiminen uhkaa kasveja sekä niistä riippuvaista maitepunatäplä -perhosta.

Yhdistys siirsi useita kasveja toiselle soramontulle Pälkäneellä, jonka soranotto on jo lopetettu ja keltamaite voi lisääntyä siellä rauhassa.

Siirtoistutusten tarkoituksena on kehittää maitepunatäplälle soveltuva uusi elinympäristö. Siirtokohteen lähistöltä on löydetty maitepunatäplä -perhosta ja on odotettavaa, että se muuttaa uuteen paikkaan, jos keltamaiteiden siirto onnistuu.

Villi vyöhyke seuraa uuden kasvupaikan kehittymistä ja maitepunatäplän mahdollista leviämistä sinne.

Kuvia kasvien siirtoistutuksista ja maitepunatäplästä (klikkaa kuvaa suuremmaksi):

: Aikuinen maitepunatäplä maitohorsman kukalla. Toukkien ainoa ravintokasvi on keltamaite.

: Maitepunatäplän elinympäristöä, jota uhkaa jatkuva soranotto ja louhinta

: Jere Nieminen nostaa suurempia keltamaitekasvustoja maasta pistolapiolla suuriin purkkeihin.

: Nuoret keltamaitteet nostettiin maasta pieniin kukkapurkkeihin

: Villin vyöhykkeen Joakim Nyman siirtää keltamaitteet uudelle kasvupaikalleen

: Kalle Hermansson istuttaa keltamaiteen uudelle kasvupaikalleen

: Lopuksi Tero Piirainen kasteli siirtoistutetut keltamaitteet juurtumisen edistämiseksi.

: Villi vyöhyke seuraa keltamaiteiden juurtumista uudelle kasvupaikalleen, ja myös maitepunatäplän mahdollista leviämistä uudelle habitaatille tulevaisuudessa.